Kiitos!

Nyt kun ihan tuota pikaa on vuosi 2013 käyty läpi ja jäädään odottamaan mitä vuodella 2014 on meille tarjota niin eiköhän oteta ihan kuin konsanaan Oscar-gaalassa aika kiitosten!

Aloitan ihan vuoden alusta kirjoittamaan nimiä, vain etunimiä!, ja tapahtumia joihin nämä nimet liittyy ja joita kiittäminen :)

Tammikuussa tuli kuluneeksi tasan vuosi tyttäremme kuolemasta. Olin pelännyt ja odottanut että miten käy, miten selviän. Ja selvisinhän minä. Kiitos tästä kuuluu mm. Annille, Kallelle, Timolle, Ainolle, Nikolle, Johannalle, Satulle, Eijalle, Jukalle, Juhalle, Petrille, Kaijalle, Jutalle. Ja niiiiin niin monelle. Mutta tässä joukossa mitä mainitsin oli mm. henkilöitä sururyhmästä ja erittäin läheisiä ystäviä. Ja tärkeimpänä: perheeni.

Aika sumussa mennyt tuosta eteenpäin mutta pääpaino oli varmastikin tänä vuonna laihdutuksessa. Ja omassa pahassa (ja hyvässä!!) olossa. Tämän takia kiitettävien joukkoon liittyy myös Hemmo jota ilman en olisi varmasti aloittanut tätä isointa urakkaa. Laihdutuksen/elämänmuutoksen myötä tutustuin mahtaviin ihmisiin joita on oikeasti montakymmentä, mutta mainitaan nyt ainakin Jaana, Teija ja Katja.

Lisäksi tytön sairastelu verotti aivan hirvittävästi tänä vuonna. Tyttö kävi aika liki hengenlähtöä alkuvuodesta. Haluan erittäin suuren, suuremman kuin mitkään sanat voi kertoa, kiitoksen lähettää tässä Ninalle. Nina on ollut meidän perheen toiminnassa mukana niin että en oikeasti voi käsittää kuinka ikinä voin tarpeeksi kiittää. Tiedä rakas ihminen että muistan jokaisen hetken jonka olet meidän rinnalla ollut ja joka hetken jonka olet tytön sairaalavuoteen äärellä ollut. On merkinnyt meille niin paljon. <3

Ehkä isoin ja merkittävin asia tapahtui alkukesästä. Jouduin saamaan aivojen syövereihin sen tosiasian että rakkauteni, maailmani, mun vauvani ja pitkäaikaisin elämänkumppanini on kuoltava. Jouduin hyvästelemään koirani Oton. Otosta pitäisi melkein tehdä oma postaus. Ei riitä ihan yksi tai kaksi sanaa. Toukokuun lopussa Otto pääsi tuskistaan, joita onneksi ei vielä ollut paljon, ja pääsi viimeiseen leposijaansa mökilleni. Niin kova ikävä. :(  Tässä vaikeassa asiassa ehdottomasti isoimmat tuet sain Hemmolta ja Nikolta, kiitos.

Tyttäremme erityisyys myös korostui tänä vuonna. Ikätoverit juoksentelivat menemään ja oppivat uusia asioita ja meidän tyttö ilahdutti meitä erityisellä omalla tavallaan kehittyä ja oppia asioita. Pääsimme sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja perheessämme loppuelämämme olevaan tilanteeseen sopeutumisvalmennuskurssille. Nyt en tässä nimiä laita kun liikaa kyllä tästä voipi päätellä jo etunimien perusteella mutta haluan silti sanoa että te jotka olitte kanssamme siellä olette niin tärkeitä. Ja etenkin poppoo joka meillä vieraili tänä vuonna: olette niin armaita meille, toivottavasti nähdään pian! Kiitos, kiitos, kiitos kun olette olemassa!

Matkaseurasta ja muutenkin hyvästä seurasta kiitos Astalle ja Matille.

Kiitos kaikille jotka on olleet kiinnostuneita ylipäätään kysymällä "Miten voit?" "Miten tyttö voi?" "Mitä kuuluu?" "Haluatko apua?" jne. Tähän joukkoon kuuluu mm. Markus vaimoineen, Jutta, Hanna, Leena puolisoineen, Anneli, Seija, Eija tyttärineen, Katri, Carita ja niiin niiiiiiiin moni muu. Jokainen kiinnostuksen osoitus, sydän facebookissa ja halaus livenä on huomioitu ja jäänyt lämmittämään sydäntäni. Olette parhaita!

Tänä vuonna lähennyin, etenkin tässä loppuvuonna, eräiden ihanien ihmisten kanssa todella. Ensimmäisenä Laura, voi että kuinka ihana olet! Kiitos kun olet!
Ja hei koko poppoo josta Laura sinun kanssa tutustuttiin: ootte niin tärkeitä! Maailman paras: huhtarit. Huhtarit forever :D

Ja toisena ja viimeisimpänä.. muttei suinkaan vähäisimpänä vaan itseasiassa isoimman kiitoksen saa Niina. Ei mulla ole edes sanoja. Sä tiedät mitä mä tunnen ja tiedät kuinka jumalattoman tärkeä olet. Ja en varmasti olisi järjissäni ilman sua. Niin myötä kuin vastamäessä: me ollaan autettu kumpikin toisiamme kun on ryvetty jossain pohjalla ja toisaalta iloittu kun jommallakummalla menee hyvin. True friendship. 

Kiitos kaikille rakkaille kenen juhliin on saatu osallistua mm. kahdelle hääparille, joilla kummallakin oli mahtavan erilaiset häät. Laivahääjuhlat ensin ja sitten Halloween- häät :)
Kiitos kesänjuhlista, kiitos myös teille jotka kutsuitte meidät juhliin mutta emme pääseet vähiltä voimavaroiltamme tai yrittäjyyden työn vuoksi, kiitos ymmärryksestä!

Kiitos kaikki blogini lukijat, teitä on hurja määrä, en olisi uskonut tätä ikinä! Tämän blogin ideana oli olla itselle lähinnä päiväkirja. Olette mahtavuutta!

Lopuksi Ottoa hurjat määrät <3